Tunnetko suomalaisten juhlakalenterin?

Suomessa riittää syitä juhlia. Vuodenaikajuhlat, kuten juhannus ja joulu, sekä tärkeiden elämänvaiheiden, kuten syntymäpäivien ja naimisiinmenon juhlistaminen ovat aina olleet tärkeä osa suomalaista kulttuuria – satunnaista hauskanpitoa unohtamatta. Nykyaikana suurimmiksi kalenterivuoden juhliksi voidaan laskea pääsiäinen, vappu, juhannus sekä joulu. Jokaisella näistä juhlista on juurensa ikivanhoissa, vuodenkiertoon perustuvissa juhlaperinteissä. Kristinusko on vaikuttanut isosti siihen, millaiseksi juhlaperinteet ovat ajan saatossa muuttuneet. Toki myös uusia perinteitä luodaan jatkuvasti.

Pakanallisilla juhlapyhillä on pitkät perinteet

Suomen pakanalliset juhlaperinteet muodostuivat jo kauan ennen kristinuskon rantautumista keskuuteemme. Tänä päivänä monet pakalliset perinteet elävät sulassa sovussa kristillisten juhlaperinteiden rinnalla. Suomalaisen kalenterivuoden tärkeimpiin juhliin lukeutuva joulukin on ollut alun perin pakanallinen juhla, ja myös joulupukki on perua nimenomaan ajalta, jolloin tätä juhlapäivää ei vielä juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä. Suomalaisten muinaisusko ei ollut yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat vaihtelivat aikakaudesta ja paikasta riippuen.

Kristillisyyden rantautuminen toi uusia juhlaperinteitä

Suomessa vietettävät tärkeimmät kristilliset juhlapäivät ovat joulu ja pääsiäinen. Vaikka pääsiäinen mielletäänkin nykysuomessa vahvasti kristilliseksi juhlaksi, myös tämän juhlan juuret ovat joulun tavoin pakanallisissa juhlaperinteissä. Monet pääsiäiseen liittyvät pakanalliset perinteet liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Myös esimerkiksi laskiaiselle ja juhannukselle on olemassa omat kristilliset tarinansa, vaikka kumpikaan juhla ei ole alkujaan kristillinen, eikä moni nykypäivän pulkkamäessä riekkuva tai mökillä grillaileva juhlija välttämättä edes tunne juhlapäivien hartaampaa puolta kovinkaan tarkasti.

Uusi vuosi on aika kurkistaa tulevaan

Kun tärkeimpiin suomalaisiin juhlapyhiin aletaan tutustua kalenterin avulla, ensimmäisenä vastaan tulee luonnollisesti uusi vuosi. Suomalaisiin uudenvuodenperinteisiin kuuluu tulevan ennustaminen. Tiesitkö, että vanhalla kansalla oli tapana heittää vasta saunomisen jälkeen katolle, ja ennustaa vastan asennosta tulevaa? Tänä päivänä vastan aseman on vienyt kaikille tuttu uudenvuodentina. Suomalaisten uudenvuodenaaton perinneruokiin kuuluu nakit ja perunasalaatti ja uusi vuosi otetaan vastaan kuohuviinipullo korkaten sekä värikkäitä ja äänekkäitä ilotulitusraketteja ihaillen.

Pääsiäisenä valo voittaa

Kristinuskon pääsiäistä vietetään Jeesksen ylösnousemuksen juhlana, vaikka alun perin pääsiäisenä juhlittiinkin kevään saapumista. Tämän päivän suomalaisessa pääsiäisenjuhlinnassa kristilliset ja pakanalliset perinteet sekoittuvat iloisesti keskenään. Keväisen luonnon heräämisen merkit, kuten rairuoho, narsissit, pajunkissat, pääsiäistiput ja -kanit symboloivat myös uutta elämää, ylösnousemusta. Tiesitkö, että sana pääsiäinen on Mikael Agricolan kehittämä suomen kielen uudissana, joka tarkoittaa paastosta ”pääsemistä”, eli pääsiäistä edeltävän neljänkymmenen päivän paaston päättymistä?

Vappu on koko kansan karnevaali

Siinä missä pääsiäisenä juhlitaan pimeyden väistymistä hartain juhlallisuuksin, myöhemmin keväällä pidettävä vappu juhlistaa kevään tuloa todellisella karnevaalitunnelmalla. Suomessa vapulla on pitkät perinteet maatalouden merkkipäivänä, ja yleensä juuri vappuna karja päästettiin pitkän talven jälkeen niitylle laiduntamaan. Suomessa työläisten vappumarsseilla on pitkä perinne ja niillä vaadittiin työläisille parempia oikeuksia. Myös ylioppilaat juhlivat perinteisesti omaa kevätjuhlaansa vapun tienoilla jo 1800-luvulla, ja myöhemmin juhlapäiväksi vakiintui vappu. Vapusta tuli lakisääteinen vapaapäivä Suomessa jo vuonna 1944.

Juhannus on valoa ja mystiikkaa

Juhannuksena vietetään valon ja keskikesän juhlaa. Suomessa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla, mutta kristillisessä perinteessä jokaisen suomalaisen suosikkijuhlaa vietetään Johannes Kastajan syntymäpäivänä – itse asiassa, tästä on peräisin nimi juhannus. Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat kiinteästi ainakin koivuvihdat, kokot ja juhannustaiat. Perinteisesti juhannuksena on lähdetty tansseihin, kun taas nykynuorison vastine tansseille on festarit. Alkujaan juhannusta vietettiin Suomessa Ukko-jumalan kunniaksi. Tarkoituksena oli turvata tulevaa satoa ja kansan hedelmällisyyttä.

Kesä on suomalaisten juhlien kulta-aikaa

Vaikka keväällä pimeyden väistymistä juhlitaankin niin hartain uskonnollisin rituaalein kuin myös näyttävillä karnevaaleilla, kesä on silti suomalaisten juhlien kulta-aikaa. Monen suomalaisen kesälomanviettäjän kalenteri täyttyy ystävien ja sukulaisten hääjuhlista ja kesäinen Pohjola täyttyy erilaisista mukaansa kutsuvista festivaaleista ja muista tapahtumista. Kesällä ollaan ulkona ja nautitaan valosta ja lämmöstä, eikä yöunistakaan ole aina niin väliksi – syksyn pimetessä voi rauhassa keräillä voimia tapahtumarikkaan kesän jäljiltä.

Kesähäät kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin

Miten voisimme jatkaa puhumista kesästä mainitsematta sanasen kesähäistä? Vaikka perinteiset juhannushäät ovat vaihtuneet normaalista harvinaisuudeksi, kesähäiden suosio pitää pintansa. Häiden suosituimmat kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, ja yleisin viikonpäivä tanssia kesähäitä on lauantai. Tiesitkö, että suuri osa Suomessakin noudatettavista hääperinteistä, kuten valkoinen hääpuku ja riisin heitto, on rantautunut meille 1800-luvun Britanniasta? Yksi perinne, jota voidaan kuitenkin pitää tyystin supisuomalaisena, on jossain vaiheessa iltaa tanssittava häävalssi.

Joulu on suomalaisen juhlavuoden kohokohta

Keväällä juhlitaan pimeyden voittamista ja keskikesä on silkkaa valon juhlaa. Joulu sen sijaan valaisee meitä keskellä suomalaisen vuoden pimeintä aikaa. Monissa suomalaisissa kodeissa joulu on odotettu juhla, kenties koko vuoden tärkein. Joulu on läheisten muistamisen aikaa, jolloin osansa lähimmäisenrakkaudesta saavat kaikki perheenjäsenistä pihan pikkulintuihin ja sukulaisista työtovereihin. Mielenkiintoinen fakta on, että 1700-luvun Suomessa joulupukin edeltäjä nuuttipukki ei tuonut lahjoja, vaan kiersi ovelta ovelle kerjäten jouluruokien tähteitä.

Juhlia riittää ympäri vuoden

Kaikkia suomalaisille tärkeitä juhlia ei tietenkään voi merkitä yleiseen kalenteriin niin sanottuina vuodenaikaisjuhlina. Esimerkiksi syntymäpäivät kuuluvat suomalaisten vietetyimpiin juhliin. Syntymäpäivistä merkittävimpinä pidetään yleisesti ihmisen ensimmäisiä elinvuosia, täysi-ikäisyyden saavuttamista 18-vuotiaana sekä pyöreitä vuosia – erityisesti 50-, 60-, ja 70-vuotisjuhlia sekä 75 vuoden iästä lähtien joka viidettä syntymäpäivää. Tiesitkö, että varhaisten kristittyjen parissa syntymäpäivän vietto sai osakseen arvostelua, eikä perisynnin saastuttaman ihmisen syntymää pidetty juhlimisen arvoisena tapahtumana?