Suomeen rantautuneet ulkomaiset juhlat

Suomalaiset ovat tunnetusti juhlakansaa. Pitkän talven keskellä on mukava juhlia läheisten ja ystävien kesken, mikä tuo valon pilkahduksia pimeyteen. Kesällä on sitä vastoin enemmän syytä juhlaa, kun maa on kesäpeitteessä, ja valoa on yllin kyllin. Suomeen on aina rantautunut juhlia myös ulkomailta, sillä vaikka maamme onkin säilynyt etnisesti homogeenisenä varsin pitkään, on maahamme heijastunut ulkomaisia vaikutteita juhlaperinteisiin sekä Suomen ollessa Ruotsin ja Venäjän alusmaa että itsenäisyyden aikana.

Monilla tuontijuhlilla on suomalainen pohja

Joulu on suomalaisille suurimpia juhlia, jota juhlitaan Jeesuksen syntymän vuoksi. Joulu, kuten myös pääsiäinen ja juhannus ovat muodostuneet osaksi suomalaista juhlaperinnettä kristinuskon saavuttua Suomeen. Kuitenkin ennen kristinuskoa on esimerkiksi joulun aikaan vietetty perinteistä valon juhlaa. Vanha suomalainen alkuperä on ollut erityisen vahva juhannuksessa, jota niin ikään juhlitaan Johannes Kastajan muistoksi. Keskikesän juhlaa on Suomessa juhlittu kuitenkin tuhansia vuosia kokkoineen ja juominkeineen, eikä kristillinen luonne ole muuttanut juhlaa juuri lainkaan.

Ulkomaiset vaikutteet näkyvät erityisesti ruuassa

Maailman globalisoituessa on Suomeen rantautunut viime vuosikymmeniä lukuisia juhlia lähinnä Yhdysvalloista. Niistä monet ovat nykyisin korvaamassa perinteisiä suomalaisia juhlia ja osittain rikastuttamaan suomalaista juhlaperinnettä. Samalla ulkomaiset vaikutteet ovat muuttaneet myös suomalaisia juhlia erityisesti ruuan saralla. Joulukinkku korvasi kekripässin joulun pääruokana, ja nykyisin taas kalkkuna ja riista ovat syrjäyttämässä kinkkua. Perinteiset suomalaiset hääruoat ovat väistyneet osittain ulkomaisten ruokien tieltä, ja nykyisin harva tietää, mitä kaikkia perinneruokia häissä voi tarjota.

Ystävänpäivä

Ystävän päivä eli Valentine’s Day rantautui Suomeen jo 1980-luvulla Yhdysvalloista. Suomessa se ei ole niinkään rakastavaisten juhla kuin muualla länsimaissa, vaan sitä on juhlittu nimenomaan ystävyyden kunniaksi. Tämä on kuitenkin hiljalleen muuttumassa ja nykyään myös Suomessa ovat monet kaupalliset tahot havainneet juhlassa saman kaupallisen potentiaalin kuin muualla maailmassa. Suomeenkin on rantautunut erilaisia ystävänpäiväpaketteja, jossa esimerkiksi hotellit tarjoavat erilaisia hemmottelupaketteja ja minilomia rakastavaisille.

Halloween

Halloween on toinen esimerkki yhdysvaltalaisista juhlista, jolla ei ole mitään perinnettä eikä vastinetta suomalaisessa kulttuurissa. Halloween on hauska juhla, jonka aikana Suomessa järjestetään erityisesti naamiaisia. Harva suomalainen edes tietää, mistä koko juhlassa on kyse, mutta sillä tuskin on edes väliä, sillä se sopii erityisen hyvin synkkään ja pimeään loppusyksyyn. Halloween ei ole Suomessa juurikaan kotijuhla, vaan sitä vietetään erityisesti ravintoloissa, joista monet järjestävät teemaan sopivia naamiaisia.

Syntymäpäivät ovat myös tuontitavaraa

Suomessa syntymäpäiviä on alettu juhlimaan toden teolla vasta sotien jälkeen. Sitä ennen syntymäpäiviä on juhlittu lähinnä ylempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien joukossa. Silloinkin on lähinnä juhlittua tasavuosia. Syntymäpäiväjuhlat eivät ole kuuluneet kristilliseen perinteeseen, eivätkä myöskään muinaiseen suomalaiseen perinteeseen, sillä vanhoina aikoina harva edes tiesi minä päivänä tai minä vuonna on syntynyt. Erityisesti Itä-Suomessa ja Karjalassa on nimipäivälle annettu huomattavasti suurempi arvo. On ajateltu, että on tärkeämpää, että ihmisellä on nimi.

Ulkomaiset perinteet näkyvät myös häihin valmistautumisessa

Häät ovat perinteisesti suomalaisessa kulttuurissa kaikkein merkittävimpiä juhlia ja vaikka avoliitot ovatkin lisääntyneet, arvostetaan avioliittoa instituutiona erityisen paljon etenkin maaseudulla. Häitä on saatettu Suomessakin juhlia päiväkausia, mutta nykyään hääjuhlien ollessa kallista lystiä, ei häitä juurikaan juhlita enää pitkäkestoisesti. Sen sijaan Suomessa juhlitaan tulevaa avioliittoa myös polttareiden muodossa, joita on vietetty maassamme 1800-luvulta asti, mutta tällöin vain pienen, hyväluokkaisen kansanosan keskuudessa. Nykyään polttarit lienevät miltei pakolliset.

Polttarit juontavat juurensa saksaan

Polttarit, eli poltarbend, ovat todellisuudessa saksalaista alkuperää, jota juhlivat Suomessa lähinnä vain aateliset ja porvarissäädyn miehet, jotka olivat pääosin ruotsalaista alkuperää. Tapa alkoi levitä muiden yläluokkalaisten ja ruotsinkielisten naisten keskuuteen vasta 1900-luvulle tultaessa. Hassuttelu on silloinkin kuulunut polttariperinteisiin, sillä polttareissa naiset saattoivat pukeutua miehiksi. Koko kansan keskuuteen polttarit muotoutuivat vasta 1960-luvun jälkeen. Mitään varsinaista polttarikaavaa ei edelleenkään ole, vaan kukin hääpari viettää juhlaa omalla tavallaan.

Baby shower on uusin villitys

Avioliiton tuloksena syntyy perinteisesti lapsia, joiden tuloa maailmaan on juhlittu monin eri tavoin. Kastejuhla on edelleen merkittävin syntymään liittyvä juhla, jossa uusi tulokas liitetään kirkkoon, ja jonka yhteydessä lapsen nimi paljastetaan. Monet parit haluavat nykyään juhlia uutta tulokasta jo etukäteen. Tähän tarkoitukseen sopii Yhdysvalloista Suomeen rantautunut baby shower -perinne, jossa raskaana olevan naisen ystävät hemmottelevat uutta tulevaa äitiä. Juhla antaa myös syyn tavata ystäviä ennen kiireisen vauva-ajan alkamista.

Vähemmistöjen juhla Pride

Suomeen on viime vuosikymmenen aikana rantautunut myös erilaisten seksuaalivähemmistön juhla Pride. Myös tällä juhlalla on yhdysvaltalainen alkuperä, missä sitä on juhlittu 1960-luvulta saakka. Se on tuonut seksuaalivähemmistöille myös näkyvyyttä mediassa ja mahdollisuuden ajaa omia tavoitteitaan ja agendaansa. Priden keskiössä on Pride-kulkue, jossa ihmiset kulkevat kaupungin läpi. Juhlaa ei juurikaan vietetä maaseudulla. Pridella on myös vahva kaupallinen puoli, ja monet yritykset tarjoavat tuotteitaan ja palveluitaan alennetulla hinnalla.

Ulkomaiset juhlat rikastuttavat, mutta eivät syrjäytä

Ulkomaiset juhlat toki rikastuttavat suomalaista perinnettä, mutta mitään itseisarvoa ei niillä kuitenkaan ole. Suomessa on paljon alkuperäistä juhlaperinnettä, jota ulkomaiset perinteet korvaavat, koska suomalaisilla itsellään ei ole vahvaa perinnetietämystä omista juhlistaan. Itä-Suomessa on lasten syntymää juhlittu aina ratinoiden merkeissä ja karjalaiseen perinteeseen ovat taas aina kuuluneet praasniekat. Ulkomailta saapuvat juhlat täydentävät vuottamme hauskasti, mutta on tärkeää muistaa pitää myös kiinni omista juuristamme.